Luovuus voimaantumisen lähteenä

Luovuudesta puhutaan nykyään kaikkialla. Luovan työn ja uusien innovaatioiden merkitys kansantalouden kilpailukyvylle on ollut tapetilla läpi viime vuosikymmenen. Suomessa luovuuden ja luovan talouden kehittämiseen on investoitu huomattavasti resursseja 2000–luvulla. Viimeksi luovuus nousi voimakkaasti esiin Tulevaisuusvaliokunnan toukokuussa julkaisemassa raportissa Tulevaisuuden kulttuuriosaajat – Näkökulmia moderniin elämään ja työhön.

Pari viikkoa sitten olin puhujana Sitran julkisjohtamisen koulutusohjelmassa aiheena Luovuus voimaantumisen lähteenäMiksi luovuudesta puhutaan nykyään niin paljon?

Julkisjohtamisen kurssilaiset innostuivat vaihtamaan ajatuksiaan luovuudesta voimaantumisen välineenä.

Nykykeskustelussa luovuus nähdäänkin menestymisen mahdollistajana tulevaisuudessa. Samalla kun korkean tason visiot linjaavat Suomen menestystekijöiksi tietoa, lisääntyvää osaamista ja luovuutta, uhkakuvana nähdään kehityksestä putoaminen, jos luovaa osaamista ei osata ottaa käyttöön yhteiskunnassa tai sen tarjoamiin mahdollisuuksia ei ymmärretä tarttua liike-elämässä. Tuntuukin siltä, että luovuuden haluttaisiin tarttuvan kaikkeen ja kaikkiin.

Väitetään, että luovuutta esiintyy kaikilla elämänaloilla. Toisaalta ajatellaan, että se liittyy usein johonkin erityisalaan kuten taiteisiin. Lisäksi väitetään, että luovuudella on yhteisöllinen perusta, joka on aina jonkin yhteisön määrittämää ja arvottamaa. Todella luovat ajatukset, ideat ja innovaatiot joutuvatkin usein kohtaamaan erilaisuuden tulikokeen.

Mikä ihmeen luovuus?

Minkälaisesta luovuudesta haluamme puhua, kun puhumme luovuudesta? Puhummeko silloin luovasta jumalallisena hulluudesta kuten Socrates antiikin Kreikassa? Vai puhummeko ihmisen parempaa minää ja hänen luovia voimiaan suojelevasta Genius nimisestä henkiolennosta kuten antiikin Roomassa. Ehkä puhumme romantiikan ajan luovuudesta runoilijan herkän sielun kykynä saada kiinni jumalallisista tai mystisistä tuulista tai visioista. Vai puhummeko impressionistisesta taidosta ilmaista, miten koemme ympäröivän maailman? Vai puhummeko ekspressionistisesta taidosta ilmaista tunnekokemuksiamme? Vai puhummeko siitä, miten psyyken tiedostamattoman dynamiikka oksentaa sisäisen mielenmaiseman kanvakselle? Vai puhummeko siitä, miten yhteiskunnalliset jännitteet synnyttävät luovan dynamiikan eli tarpeen tehdä näkyväksi luokkaristiriidoista johtuvaa vääryyttä? Vai puhummeko kyvystä tarkastella asioita useasta näkökulmasta samanaikaisesti ja yhdistellä erilaisia tietoja toisiinsa uutta synnyttäen? Vai puhummeko luovuudesta kaikille kuuluvana oikeutena eli siitä, että jokaisella tulisi olla oikeus toteuttaa itseään lapsenomaisen ennakkoluulottomasti unohtaen itsekritiikin ja itsestään selviltä tuntuvat ’totuudet’. Vai puhummeko myyttisestä vapaudesta toimia kaikista kytköksistä irrallaan? Vai tarkoitammeko luovuudella nimen omaan luovaa joutenoloa – aikaa ja tilaa pohtia ja kokeilla asioita?  Vai puhummeko taiteita laajemmasta kyvystä kyseenalaistaa asioita tai lähestyä niitä kekseliäästi päämääränä ongelmien ratkaisu? Vai puhummeko kyvystä tuottaa jotain uutta ja yllättävää, joka manifestoituu esimerkiksi uusina käytäntöinä, tuotteina, ideoina, tulkintoina tai merkityksinä? Vai tarkoitammeko luovuudella epätodennäköisten yhteyksien oivaltamista ja yllättävien yhdistelmien kokeilua?

Tunnistatko itsessäsi luovuuden?

Tässäpä sinulle testi. Tunnistatko itsessäsi jotakin seuraavista piirteistä? Luovasti toimivan henkilön on nimittäin väitetty:

  • näkevän maailman suhteellisena ja asiayhteydestä riippuvana: haastaa ajatukset maailmasta universaalina ja absoluuttisena;
  • olevan kiinnostunut lukuisista toisiinsa liittyvistä ja erillisistä alueista;
  • olevan tulevaisuussuuntautunut elisuhtautuu muutokseen optimistisesti ja ymmärtää muutoksen arvokkaana kehitysmahdollisuutena;
  • välttävän standardoituja ongelmaratkaisun muotoja;
  • lähestyvän ongelmia useasta näkökulmasta;
  • testaavana vaihtoehtoisia lähestymistapoja yrityksen ja erehdyksen menetelmällä;
  • ymmärtävän oppimisen osaksi luovuutta
  • luottavan itseensä ja omaan arvostelukykyynsä.

(Brookfield 1987; Uusikylä & Piirto 1999; Gauntlett 2007).

Entä sitten voimaantuminen?

Voimaantumisen nähdään olevan ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Kyseessä on sisäisen voimantunteen kokemuksesta ja tämän tunteen kehittämisestä (Heikkilä-Laakso & Heikkilä 1997). Se ymmärretään itseymmärryksen kasvuna, henkisenä vahvistumisena ja toimintakykyisyyden lisääntymisenä (Korhonen 1997). Itsensä kykeneväksi tunteminen nähdään osaksi voimaantumisen prosessia (Ruohotie 1998). Voimaantuminen liittyy keskeisesti identiteetin kysymykseen. Kuten brittiläissyntyinen filosofi Alasdair MacIntyre on kirjassaan Beyond Virtue todennut, ”Pystyn vastaamaan kysymykseen ’mitä minun tulisi tehdä?’ ainoastaan, jos sitä ennen voin vastata kysymykseen ’minkälaisesta tarinasta tai tarinoista löydän itseni osallisena?’”

Voimaannuttamisella puolestaan tarkoitetaan voimaantumisen prosessin tukemista ja kannustamista tarjoamalla esimerkiksi keinoja voimaantumisprosessin avuksi (Ojanen 1993). Voimaannuttaminen voidaan ymmärtää myös valtuuttamisena, jolla tarkoitetaan ”vallan luovuttamista, toiminnan ja aloitteellisuuden sallimista, resurssien antamista ja luottamusta” (Ruohotie 1998: 28).

Luovat ja taidelähtöiset lähestymistavat voivat tukea voimaantumisen prosessia. Esimerkiksi brittiläinen median ja viestinnän professori David Gauntlett (2007) on todennut niiden muun muassa:

  • rohkaisevat kohtaamaan haasteita ja etsimään ratkaisuja aktiivisesti
  • rohkaisevat näkemään toisin: haastamaan itsestäänselvyyksiä ja kyseenalaistamattomia ’totuuksia’
  • kannustavat tutkimaan tuntematonta ja kokeilemaan epätodennäköisiä yhdistelmiä
  • vahvistavat lateraalia ajattelukykyä: kyky vaihtaa käsitteitä ja lähestymistapoja ongelmaa tarkasteltaessa
  • vahvistavat divergenttiä ajattelua: eri suuntiin virtaavat ajatukset; kyky pohtia useita ratkaisumalleja
  • mahdollistavat oman minän voiman ja kykyjen täysimääräisen kokemisen
  • mahdollistavat kollektiivisen voiman ja yhteisöllisyyden kokemisen yhteistyössä toisten kanssa
  • vahvistavat epävarmuuden sietoa.

Lue lisää voimaantumisesta ja voimaannuttavasta johtajuudesta Sitran Uusi johtajuus –ohjelman verkkosivuilta.

Lataa blogiartikkelinLuovuus_voimaantumisen_lähteenä_viitteet.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s